Matkimisen voima itsensä löytämisessä

Kuulostaa hieman paradoksaaliselta, eikö? Voisiko matkiminen todella olla avuksi itsensä löytämisessä?

Lapset tarjoavat tähän kysymykseen mielenkiintoisen näkökulman, sillä he ovat matkimisen mestareita. Lapset tarkkailevat toisia ihmisiä herkeämättä ja imevät itseensä pesusienen lailla kaiken mahdollisen informaation. Jossain kehitysvaiheessa informaation itseensä imeminen näyttäytyy usein papukaijan tavalla kaiken matkimisena – nuorimmainen lapseni toistaa välillä isomman perässä aivan kaiken eleistä, sanoista, teoista ja ilmeistä lähtien mahdollisimman tarkasti.

Asiaa pohdittuani tajusin, että olen itsekin toistanut matkimisen kaavaa; joskin monet aikuiset taittavat käyttää matkimisesta tässä yhteydessä sanaa inspiroituminen, jossa on kuitenkin ainakin laveasti ajateltuna ja ytimeen porauduttuna kyse matkimisesta – omalla tavallaan. Matkimisen kohteelle kyse on suuresta ihailun osoituksesta; minäkin haluaisin osata tehdä asioita kuten sinä, mutta en vielä tiedä miten osaisin, omalla tavallani. Joten kokeilen tehdä mitä sinä teet, jotta voisin löytää lopulta oman ääneni! Matkiminen näyttäytyy positiivisena asiana, kun se ei ole päämäärä, vaan keino päästä lähemmäs itseä.

Matkimisessa voi ajatella olevan kyse mahdollisuuksien kokeilemisesta ja niiden avulla kasvamisesta omaksi itsekseen.

Mitä ajatuksia aihe herättää sinussa? Missä kaikissa asioissa matkiminen voi näyttäytyä positiivisessa valossa? Entä negatiivisessa?

Photo by Anel Rossouw on Pexels.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s